Olipas kiva käydä pitkästä aikaa siskon luona Mellikin oli oikein iloinen saadessaan koirakavereita seurakseen.Siellä se hyppi vielä yläpystyä, kun saavuttiin...

Tässä pari kuvaa

Melli ja Pirre (läheisyys lämmittää)

Pakkanen paukkui reippaasti -20 paremmalla puolella, mut eihän se haittaa palloleikkejä?

Mulle, mulle...

Ja lumi pöllyää...

Mellikin tahtois leikkiin mukaan !

Vähän tuo Mellin naama alkaa harmaantua, mutta mieli on vielä pirteä!

Taidan tyytyä vaan katsomaan, kun nuoremmat riekkuu!

 

Tehtiinhän me vähän siskon kanssa salapoliisi työtäkin, kun äitimme ilmoitti, et on varannutitelleen suomenlapinkoiran, mut ei sitten ollut vaivautunut kyseleen mm. vanhemmista...

Tiesi vain, et ne on 12 viikkoisia poikia...jee!  Kyllähän me kovasti yritettiin sanoo, et soita ja kysyedes emän nimi, et saatais jotain kättä pitempää, mut ei!!! No aikamme siinä surffattiin, niin löytyihän sekä isän, että emän nimi netistä! Onneks molemmille oli tehty terveys tarkastukset, jotka oli ok

 

Ja tässä hän nyt on... Tervetuloa Akseli!

Kuvan ottanut kasvattaja M. Mäntyranta

Kuvassa vas. Akseli ja hänen veljensä Anselmi